Sivut

tiistai 12. marraskuuta 2013

Rahkasammalkokeilua

Jeps, eli jokin aika sitten huomasin, kuinka mun Honkkarin rescue-phalet ovat kärsineet juuristostaan. Olivat ilmeisesti saaneet liiaksi kuivaa putiikissa tai sitten kasvualusta oli jotenkin liian tiivis tai jotain muuta suht mystistä. Poistin molemmat purkeistaan ja näky oli hieman, no. miten sen sanoisin, kurjahko.

Olen lueskellut kaikenmaailman semihydroista sun muista, mutta tulin siihen tulokseen, että jokaisessa paikassa suositeltiin ennenkaikkea ensihätään pelastustoimenpiteiksi rahkasammalta. Eiku metsään sieniretken yhteyteen hakemaan sammalta. Tältä Näyttivät kasvikset, kun otin ne purkeistaan pois ja aloitin Mission Rahkasammal.

Paljon kuolleita juuria.

Sama rehu, kun kuolleet juuret poistettu.


Rehu purkkiin, rahkasammalta ja pohjalle vielä sadevettä. 

Kelmu ympärille eristämään kosteutta.

Seuraava kukkain purkissaan.

Hmm… Kiva. NOT!

Kukkain pussihoidossa. Mieskään ei enää ihmettele, kun ikkunassa roikkuu sammalta...


Väliin jotain kauniimpaa, jottei verkkokalvot ihan mene rikki.
Elinvoimainen  uusi yksilö,  joka oli pakko hankkia "ku halvalla sai." Ja bonarina näköjään Malinoisin häntä. 

Tämä rescueoperaation alkupäivämäärä oli 30.9. ja nyt eletään siis päivämäärää 12.11, joten rehut ovat saaneet hyvää hoivaa jo noin 7 viikon ajan. Välillä olen kurkistellut kärsimättömänä, jotta miltä näyttävät mun pienet. Toisen rescuen kasvupiste mädäntyi, greit. Tais jäädä vettä lehtien tyveen. :/ Ei hyvä yhtään. No, se ei ole kuitenkaan kuollut. Pari lehteä se on pudottanut, mutta nyt näyttäisi uusia juuria pukkaavan ja… TADAA: KEIKI!

VAUVA!

Valkoinen piste lienee juuren alku?

Toisella puolen sama homma. 

Tuosta ylläolevast kuvasta näkee hienosti, miten kasvupiste on mätä tai siis se puuttuu. Yritin hieman ronkkia tyveä, jotta saisin kaiken mustuneen osan pois, mutta en uskaltanut alkaa kasviparkaa rääkkäämään sen enempää. Annetaan ajan kulua ja katsellaan sitten tässä talven mittaan, miten käy.

Muistatte varmaan erään pienen orkidean pelastusoperaation? No, kuten arvelinkin, se on vähän heikkoa. Juuristoa on ja sitä se kasvattaa lisää koko ajan, mutta kasvupiste on kyllä aika dead. En nyt heitä menemään sitäkään, olkoot tuolla samassa pussissa talven yli tai delatkoon.

Seuraavaksi tuo purkkikokeilu, joka ei ole ihan ikkunalla, mutta noin metrin päässä samasta ikkunasta kuin missä tämä ylläoleva pussikukka on. Se on pudottanut jonkun alimmista lehdistään pois, MUTTA kasvattanut tilalle uuden! Södeä. Juuria ei vielä ole ilmaantunut, mutta annetaan noille aikaa. Se, että jotain tapahtuu, on upeeta.
Uusi lehti! 
Eli projektille kuuluu sinänsä ihan hyvää. Mitään kärsimättömän ihmisen puuhaa tämä ei ole, mutta tavallaan ihan hauskaa, kun voi unohtaa nuo ja kuukauden päästä voi nähdä muutoksia, vaikkei mikään varsinainen kasvukausi olekaan. Mainittakoon vielä, että mitään lisävaloa en ole käyttänyt ja kastelua siis pariin kertaan sadevedellä. Eli lähinnä sammalelle vettä. 

Mun ihanuus, eli tämän hetken lippulaivani, se kolmivanainen perhonen on jo kukintoaan lopettelemassa ja nyt pohdinnassa olisikin, että pitäisikö se siirtää kukinnan loppumisen jälkeen semihydroon? Entäs tuo keltaraitainen? En tahdo menettää enää orkideoja osaamattomalle hoidolle tai maatuvalle kasvualustalle. Noille kahdelle kukkivalle en ole tehnyt muuta kuin about viikon välein heikosti lannoitetulla vedellä upotuskastelu, noin 20min. Tärkeintä on selkeästi se, että kasvupisteeseen ei pääse vettä ja että suojaruukun pohjalle ei myöskään jää seisomaan vettä. Kaarna ei diggaa. 

Varovaisena arvauksena näyttäisi siltä, että tuo kellertävä pukkaa uutta juurta/kukkavanaa tuolta sivusta. Yhtä kappaletta siis. Katsotaan nyt. Muutama juuri tuossa päällä on kyllä kuivahtanut kokonaan ja yksi lehti hieman käppyrällä. Kääk. Vähän huolettaa tuon isoimman kohtalo myös, kun kukkiaan pudottaa. Se on nimittäin ollut kukalle varmaan aika rankka kokemus tuo kolme isoa kukkavanaa. Lehtiä ei ole tullut lisää, eikä myöskään lähtenyt. Juuria en ole uskaltanut ronkkia, mutta se mitä näkyy läpi, näyttäis olevan kuosissa. Kuulostellaan ja katsastellaan siis. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti