Sivut

lauantai 16. marraskuuta 2013

Toinenkin keiki?!

Tarkastelin taas noita mun tehohoidettavia perhosia ja huomasin purkki-rahkasammalhoidossa olevan kukkavanassa keikinakun! Aika mahtavaa! Tuo toinen keiki tuossa pussihoidettavassa kasvaa myös aika kohinalla. Tässä kuva uusimmasta vauvasta. 
Jeii!

tiistai 12. marraskuuta 2013

Rahkasammalkokeilua

Jeps, eli jokin aika sitten huomasin, kuinka mun Honkkarin rescue-phalet ovat kärsineet juuristostaan. Olivat ilmeisesti saaneet liiaksi kuivaa putiikissa tai sitten kasvualusta oli jotenkin liian tiivis tai jotain muuta suht mystistä. Poistin molemmat purkeistaan ja näky oli hieman, no. miten sen sanoisin, kurjahko.

Olen lueskellut kaikenmaailman semihydroista sun muista, mutta tulin siihen tulokseen, että jokaisessa paikassa suositeltiin ennenkaikkea ensihätään pelastustoimenpiteiksi rahkasammalta. Eiku metsään sieniretken yhteyteen hakemaan sammalta. Tältä Näyttivät kasvikset, kun otin ne purkeistaan pois ja aloitin Mission Rahkasammal.

Paljon kuolleita juuria.

Sama rehu, kun kuolleet juuret poistettu.


Rehu purkkiin, rahkasammalta ja pohjalle vielä sadevettä. 

Kelmu ympärille eristämään kosteutta.

Seuraava kukkain purkissaan.

Hmm… Kiva. NOT!

Kukkain pussihoidossa. Mieskään ei enää ihmettele, kun ikkunassa roikkuu sammalta...


Väliin jotain kauniimpaa, jottei verkkokalvot ihan mene rikki.
Elinvoimainen  uusi yksilö,  joka oli pakko hankkia "ku halvalla sai." Ja bonarina näköjään Malinoisin häntä. 

Tämä rescueoperaation alkupäivämäärä oli 30.9. ja nyt eletään siis päivämäärää 12.11, joten rehut ovat saaneet hyvää hoivaa jo noin 7 viikon ajan. Välillä olen kurkistellut kärsimättömänä, jotta miltä näyttävät mun pienet. Toisen rescuen kasvupiste mädäntyi, greit. Tais jäädä vettä lehtien tyveen. :/ Ei hyvä yhtään. No, se ei ole kuitenkaan kuollut. Pari lehteä se on pudottanut, mutta nyt näyttäisi uusia juuria pukkaavan ja… TADAA: KEIKI!

VAUVA!

Valkoinen piste lienee juuren alku?

Toisella puolen sama homma. 

Tuosta ylläolevast kuvasta näkee hienosti, miten kasvupiste on mätä tai siis se puuttuu. Yritin hieman ronkkia tyveä, jotta saisin kaiken mustuneen osan pois, mutta en uskaltanut alkaa kasviparkaa rääkkäämään sen enempää. Annetaan ajan kulua ja katsellaan sitten tässä talven mittaan, miten käy.

Muistatte varmaan erään pienen orkidean pelastusoperaation? No, kuten arvelinkin, se on vähän heikkoa. Juuristoa on ja sitä se kasvattaa lisää koko ajan, mutta kasvupiste on kyllä aika dead. En nyt heitä menemään sitäkään, olkoot tuolla samassa pussissa talven yli tai delatkoon.

Seuraavaksi tuo purkkikokeilu, joka ei ole ihan ikkunalla, mutta noin metrin päässä samasta ikkunasta kuin missä tämä ylläoleva pussikukka on. Se on pudottanut jonkun alimmista lehdistään pois, MUTTA kasvattanut tilalle uuden! Södeä. Juuria ei vielä ole ilmaantunut, mutta annetaan noille aikaa. Se, että jotain tapahtuu, on upeeta.
Uusi lehti! 
Eli projektille kuuluu sinänsä ihan hyvää. Mitään kärsimättömän ihmisen puuhaa tämä ei ole, mutta tavallaan ihan hauskaa, kun voi unohtaa nuo ja kuukauden päästä voi nähdä muutoksia, vaikkei mikään varsinainen kasvukausi olekaan. Mainittakoon vielä, että mitään lisävaloa en ole käyttänyt ja kastelua siis pariin kertaan sadevedellä. Eli lähinnä sammalelle vettä. 

Mun ihanuus, eli tämän hetken lippulaivani, se kolmivanainen perhonen on jo kukintoaan lopettelemassa ja nyt pohdinnassa olisikin, että pitäisikö se siirtää kukinnan loppumisen jälkeen semihydroon? Entäs tuo keltaraitainen? En tahdo menettää enää orkideoja osaamattomalle hoidolle tai maatuvalle kasvualustalle. Noille kahdelle kukkivalle en ole tehnyt muuta kuin about viikon välein heikosti lannoitetulla vedellä upotuskastelu, noin 20min. Tärkeintä on selkeästi se, että kasvupisteeseen ei pääse vettä ja että suojaruukun pohjalle ei myöskään jää seisomaan vettä. Kaarna ei diggaa. 

Varovaisena arvauksena näyttäisi siltä, että tuo kellertävä pukkaa uutta juurta/kukkavanaa tuolta sivusta. Yhtä kappaletta siis. Katsotaan nyt. Muutama juuri tuossa päällä on kyllä kuivahtanut kokonaan ja yksi lehti hieman käppyrällä. Kääk. Vähän huolettaa tuon isoimman kohtalo myös, kun kukkiaan pudottaa. Se on nimittäin ollut kukalle varmaan aika rankka kokemus tuo kolme isoa kukkavanaa. Lehtiä ei ole tullut lisää, eikä myöskään lähtenyt. Juuria en ole uskaltanut ronkkia, mutta se mitä näkyy läpi, näyttäis olevan kuosissa. Kuulostellaan ja katsastellaan siis. 


tiistai 24. syyskuuta 2013

Tilannepäivitys

Tältä näyttää tällä hetkellä: 
Leikkelin mädäntyneitä juuria pois ja uusia on alkanut kieltämättä pukkaamaan! En todellakaan ole kovin toiveikas tämän suhteen, mutta en raaski heittää sitä vielä poiskaan. Ainokainen lehti on hieman kärsinyt kärjestään ja ennestään mädäntynyt kasvupiste on myös edelleen mätä, nyt siinä on jotain oranssia kasvustoakin. Poistin taas huonompia osia. Katsotaan siis edelleen, miltä seuraavat viikot näyttävät. Rahkasammal on alkanut kasvamaan. Kohta siitä riittää jopa toisille raasuille.

Luettuani puutarhanetin palstaa semihydrokasvatuksesta törmäsin asiaan, jota en ollut ajatellutkaan: savipurkkien aiheuttama kylmä herkille juurille. Vaikka muovinen suojaruukku on kasvien suojana, aloin silti miettimään, onko tuo työhuone liian vetoisa ja viileä paikka perhosille. Kokeilin siirtää kaksi rescuephalea akvaarion päälle siten, että lampun ja ruukkujen välissä on patalappuja. Taisi kuitenkin olla sen verran iso muutos, että pari lehteä nuupahti hieman. No, nostin purkkeja hieman ylemmäs ensihätään. Tässä viritys:

Onkohan noiden kahden kohdalla enää edes toivoa selvitä talvesta? Mietin semihydroa, mutta kaikkialla lukee, että juurien kasvun alussa tulisi tämä tehdä, kukinnan jälkeen. Nytkö siis? Kukinta on ohi. En myöskään tiedä, voivatko kuitenkaan kovinkaan hyvin nuo kaksi, sillä toisella on vähän löysät lehdet (paitsi yksi terhakka) ja toisen lehdet ovat ministi käpristyneet (vasen kuvassa). En tiedä, johtuuko käpristys kylmästä. Pelkään myös molempien kasvualustojen olevan maatunutta. Olen uudelleenistuttanut ainakin toisen ja jotenkin hysteerisesti synään molempia kasveja. Samoin kuin uusin kukkivani, pelkään senkin kukkien nuupahtaneen vähän. Aaarrrgghh!! Eikö meillä voi kasvattaa orkideoja? Tartteeko mun virittää jotkut lamput niille talveksi? Rahkasammalhoitoa? Vai olenko vaan liian kärsimätön? Lannoitusta toki pitäis harrastaa. 

perjantai 13. syyskuuta 2013

Uusi yritys, rahkasammaleeseen

Jeps, sainpa vihdoin haettua rahkidta metsästä. Uusi yritys ja tässä siis tuon orkidearaadon tilanne:
Yllättävän ok juuret. Tuo yläosa on vaan ihan musta ja alhaalla sinertävää, hometta?!
Katsotaan, miten meidän käy, kun tuo on pussissa. Jätin pienen ilma-aukon, jos ei homehtuisi ihan niin iisisti. En tiedä, teenkö oikein, sillä ohjeissa ei kyllä ilma-aukoista mainittu. 

Tässä vielä tämän päivän hairahdus:
Hän on kovin kaunis ja suuri kuin mikä!





maanantai 9. syyskuuta 2013

Orkidean elvytys

Katsotaan, tuleeko tästä mitään. Eli sain vuosi sitten synttärilahjaksi ihanan miniphalen ja se oli nyt kesän ulkona sillä seurauksella, että sen lehdet hieman suuttuivat liiasta valon määrästä. Se päätti kuitenkin kasvattaa kukkavanan, mutta minä ääliö menin siirtämään sen toiseen kasvualustaan rahkasammaleesta. Olin siis ensitöikseni siirtänyt sen minipienestä ruukustaan isompaan ja rahkasammaleeseen. Onneksi juuret ovat suht hienossa kunnossa, vaikka lehtiä ei nyt olekaan. Tässä siis kuva tämänpäiväisestä tilanteesta sekä rescueoperaation aloittamisesta: 
Kukkavanan tyvi on myös kuolemassa.
Otin kasvi-raukan ruukustaan:
Eli eläviä juuria on kyllä. En meidän takametsästä saanut rahkasammalta (puutarha.netin keskustelupalstalta neuvottiin rahkasammaleeseen iskemään), mutta yritän ehkä tänään muualta myöhemmin etsiä sitä. Phale sammaleeseen ja ikkunalle:

Nyt ei muuta kuin sormet ja varpaat ristiin, että mun ihanainen kukkani tokenisi! :)

Ostin myös pari rescuephalea Honkkarista hintaan 3,95 €/kpl ja ne ovat ihan suht hyvin vironneet. Tosin tämä valkea on kukkimisensa ehtoopuolella.
Se on kuitenkin muuten lähes erinomaisessa kuosissa. Tämä toinen oli lähes kuivunut kokonaan, mutta ainakin lehdet virkosivat ja taisin vähän tuota kasvualustaakin sorkkia. Tässä siis pinkki phale: 
Tämän lehdet siis olivat ihan veltot, kun tämän ostin. Nää kaksi olivat jotenkin niin suloisen säälittäviä tapauksia, että oli pakko ottaa haaste vastaan! Tällä hetkellä mulla ei ole siis yhtään kukkivaa orkideaa, muualla kuin tatuoituna mun hartiaani... Aika näyttää, saadaanko niille kavereita! Orkideat ja Liljat on mun juttuni! 

Tervetuloa seuraamaan: Pelastetaan Phalet -tarinaa. :)