Sairaala goes semi-pro

Jeps, ei ole tää talvi helpointa aikaa orkideoille meidän talossa. Lämpimin huone, jossa tarjolla valoa, on takkahuone. Sen ongelma on taas kuiva ilma. Aaarrggh. Keiki-parka on nyt orkideataivaassa, jatkostaan taistelee rahkasammalessa kasvava toinen noista kesällä ostetuista "Honkkaritapauksista." Ensin se oli pussihoidossa suht pitkään, mutta siirsin sen jossain välissä purkkihoitoon. Ihan kuin se purkkihoito toimis semisti paremmin kuin pussi. Pussin ongelma saattoi olla ikkunan hohkaama viileys yhdistettynä kosteuteen...

Eniwei. Perustin oikein kunnon sjukhusin.

Tuonne on nyt muuttanut loputkin mun perhoset pakkasia pakoon. Tuntui, ettei ikkunoilla roikkuessaan noille tapahtunut mitään. Siinä vaiheessa, kun pussihoitoa oli melkein puoli vuotta yritetty ilman juuria, meni käämit. Jotain on saatava tapahtumaan. Nyt ne oleilevat siis 20-litraisessa pienessä akvaariossa, jossa on kaksi valoa (yksi megamanin kasvilamppu ja yksi energiansäästö). Hiekkaan olen vähän kaatanut vettä, joten lamppujen lämmittäessä hiekkaa, sieltä haihtuu kosteutta. Näinollen ei tarvitse kasveja sumutella ja pelätä kasvupisteen mätänemistä. 

Tuossa lootassa on kokeiluasteella yksi orkideankasvatusmetodi, joka mitä todennäköisimmin kyllä menee puihin, johtuen steriloimattomasta ympäristöstä ja väärästä hoidosta ja ja ja puuttuvista hormooneista ja kemikaaleista. Olen löytänyt orkideapalstojen kuninkuusluokan: orchidboard.comin. Olen uppoutunut sen ketjuihin kymmeniksi tunneiksi lukemaan... Tietoa ja tietoa ja vielä kerran tietoa! Saatanpa joskus oikeasti kokeilla siementen viljelyä. Se on kyllä vuosien päässä edessä. Kteepä myös ajatus orkideakaapista... Sopiva kaappi olisi kyllä jo olemassa, enää pitäisi puhua mies ympäri ja puhua hänet ympäri vielä jeesaamaan lasivitriinin muuttamisessa kasvihuoneeksi. ;) ehkä ensi syksyn heiniä?

Muttajuu, huomaa kyllä että on Tammikuu. Huoh. Tuntuu, ettei kasvit mene yhtään parempaan suuntaan. Sain nimittäin kaivaa tupn semihydron ylös, ihan vain juuritarkastukseen ja AUTS! Mun hydrosora on jotain ruukkusoraa, siis aivan liian pientä raekooltaan. :( mätiä juuria. Greit. No, nyt poimin isoimmat rakeet uuteen purkkiin, pesin ne ja istutin uudestaan. Kukkain asuu mun suljetulla osastollani, katsotaan miten sille käy. Josko selviäisi kevääseen asti, jolloin pitäis olosuhteidenkin helpottaa. <3

Yksi ihan minivalo tunnelin päässä on tuon yhden rahkasammalessa kyyhöttävän ressukan kanssa: pienen pieni vihreä juuren pää pilkottaa kasvin pohjassa! Okei, yksi sen lehdistä on pahasti lerpallaan, liekö tuo kasvi saa riittävästi kosteutta mädillä juurillaan? Oivoi. Apuja kaivattaisiin spesialisteilta! Toisaalta tämä trial and error -menetelmä kyllä opettaa myös aikalailla. Kuitenkin sitä haaveilee kukkivista kukista... Ehkä vielä joskus! Tässä vielä kyseisestä kasvista kuva ylhäältä: 

Maltti on valttia kyllä näiden kanssa. Voi kun tekis koko ajan mieli kurkkia niitä, sumutella ja hoivata. Tosiasiassa ne ei halua mua sinne sörkkimään! :)